Täydennyskoulutusta liikunnan ammattilaisille ja urheiluvalmentajille

Yhteiskunnassamme monialainen yhteistyö tarvitsee uudenlaisia keinoja ja uutta syvyyttä. Jotta yhteistyö on laadukkaampaa asiakkaiden näkökulmasta, perusasioiden tunteminen toisen ammattiryhmän alueelta puolin ja toisin nopeuttaa asiakkaan ryhtymistä ja sitoutumista omahoitoon.

Miksi olemme nyt yhteiskunnallisesti todella tärkeän asian äärellä?

  1. Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule Ry on Suomen vaikuttavin tuki- ja liikuntaelinterveyden asiantuntijajärjestö. Heidän mukaansa lääkärissä käydään eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi, ja samalla ne aiheuttavat eniten poissaoloja työstä. Tule Ry:n sivusto. Tule Ry:n mukaan kustannukset yhteiskunnallemme tuki- ja liikuntaelinsairauksista ovat suurimmat terveydenhuollon käynneistä. Vuosikustannus on 313 miljoonaa, kun lasketaan yhteen Kelan korvaamat sairauspoissaolot ja työeläkevakuutusyhtiöiden työkyvyttömyyseläkekustannukset!
  2. Työterveyslaitoksen raportissa laajan kirjallisuuskatsauksen perusteella vuonna 2019 tuki- ja liikuntaelinsairaudet eivät juuri ole vähentyneet 30 vuodessa. Kun mietimme kuinka hoitomenetelmät ovat tehneet tänä samana ajanjaksona kehityksen jättiloikan, vielä vuonna 2019 ei ole laajalla rintamalla ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn osalta tapahtunut juuri mitään tuloksellista. Työterveyslaitoksen rapotti. Entä vuoden 2019 jälkeen? Tule Ry raportoi työnantajien kustannukseksi vuonna 2022 1,5 miljardia tule-sairaspäivien vuoksi.
  3. Eläketurvakeskuksen mukaan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat nousseet uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisemmäksi syyksi. Kasvua vuodesta 2021 vuoteeen 2022 oli 10%.
  4. Hyvinvointialueet tarvitsevat tukijoukkoja selvitäkseen säästöpaineista. Lisäämällä terveyttä vähennämme sairaanhoitopalvelujen tarvetta, resurssit alkavat riittää, ja terveydenhoitoon tarvittavat kustannukset pienenevät.

Ratkaisut syntyvät tekemällä tarkoituksenmukaista työtä

Konkreettiseksi ratkaisuksi inhimillisiin ja taloudellisiin ongelmiin tarjoamme moniammatillisen yhteistyön tiivistämistä asiakkaan parhaaksi. Nyt keskiössä ovat liikunnan ammattilaiset kuten liikunnanohjaajat ja personal trainerit sekä urheiluvalmentajat. Fysioterapeutit eivät yksin riitä ratkaisemaan ennaltaehkäisyn jättimäistä tarvetta, tarvitaan apuvoimia monelta suunnalta. Fysioterapeutteja tarvitaan kipeästi perustasoa haastavampien ongelmien ratkaisussa. Varhaisen vaiheen ja ennaltaehkäisyn rintamalla tekijöitä on liian vähän. Sitojen rakentaminen eri ammattiryhmien välille vaatii työtä, ja siltoja pitkin täytyy kulkea aktiivisesti kaikkiin suuntiin. Siihen kulkijat tarvitsevat työkalut ja ohjauksen.

Koulutusta. Työkaluja käyttöön ja jälleenmyyntiin.

Terveydenhoitajat omalla koulutusohjelmallaan ja liikunnan ammattilaiset on tässä nyt kutsuttu mukaan tiimityöhön nopeiden tulosten aikaansaamiseksi. Hyvinvointialueet tarvitsevat kaiken tukensa, jotta julkinen terveydenhuolto pysyy pystyssä ja pääsee kehittymään. Vaikka tavoite on jättimäinen, pieninä paloina sitä kohti on mahdollista edetä.

Täydennyskoulutuksemme liikunnan ammattilaisille – käsittäen myös eri lajien ja kaikkien tasojen urheiluvalmentajat – tarjoaa konkreettiset menetelmät ammattilaiselle ja kaikenikäisille loppuasiakkaille kuormitusperäisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen helpottamiseksi ja ehkäisemiseksi. Tuloksista on vahva näyttö.

Varalan Urheiluopistolla koulutusohjelma 2+2+2 päivää alkaa toukokuussa. Peurungassa aloitus on kesäkuussa.

Lisätietoa koulutuksista liitteessä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot esimerkiksi yhteydenottolomakkeen kautta: Ota yhteyttä.

Kivuton niska-hartiaseutu

Usein saatamme ajatella, että ”niska-hartiaoireilu on normaalia ja kuuluu tähän työhön tai harrastukseen”. Kuitenkin olisi helpompi keskittyä siihen mitä on tekemässä, kun kipuilu ei vie toistuvasti ajatuksia sivuraiteille.

Juurisyihin keskittyvä verkkokurssi

Kivuton niska-hartiaseutu -verkkokurssissa saat lääkäri Eerik Koiviston kanssa kokoamamme kehon ergonomisen käytön ja huoltamisen vinkit oman tilanteesi arviointiin ja tarvittavien uusien rutiinien käyttöön ottamiseen. Mukana on myös ohjeet, koska kannattaa hakeutua fysioterapeutin tai lääkärin vastaanotolle. Taustatukenamme on OMT-fysioterapeutti Mika Luukkonen, Valmiuden ammatillinen senior advisor, joka on tarkistanut aineiston ja antanut omat säätö- ja lisäysehdotuksensa.

Kuormitusperäisen niska-hartiakivun juurisyy on kuormituksessa. Opit kurssin avulla arvioimaan jokapäiväisen elämän kuormitustasi, ja löydät helppoja keinoja niska-hartiaseudun kipujen helpottamiseen.

Pois oireiden hoitokierteestä

Käytännönläheiset ja helposti toteutettavat – vaikka alkuun ehkä hankalasti muistettavat – keinot osaksi jokapäiväistä elämää löydät täältä. 37 euron investointi (sis alv) voi parhaimmillaan nopeasti vähentää hoitotarvetta ja lääkeostoksia, jos löydät juurisyyt omaan tilanteeseesi ja lähdet niitä korjailemaan pienissä erissä. Näitä ei kannata jättää testaamatta, etenkään jos oireiden hoitokierre on kestänyt yli 8 viikkoa.

Yhteistyö lääkäri Eerikin ja Mikan kanssa jatkuu, tulossa on alaraajojen ja selän kuormituksen parantamiseksi sisältöjä.

Lisää ennaltaehkäisyä ja juurisyihin vaikuttamista tulossa

Kiinnostaako

  • lonkan ja polven tekonivelleikkauksen ehkäisy, kuormituksen parantaminen kun valmistaudut tekonivelleikkaukseen tai kuormituksen parantaminen kun olet kuntoutumassa tekonivellleikkauksesta?
  • alaselän kuormituskipujen helpottaminen?
  • yläselän liikkuvuuden lisääminen ja alaselän rasituskestävyyden parantaminen?

–> Palaamme näihin aiheisiin!

Koulutusta terveydenhoitajille: Tuki- ja liikuntaelinvaivojen tehokas ehkäiseminen

Niin kouluissa, terveysasemilla kuin työterveyshuollossakin olisi asiakkaan etu, että jo ensimmäisellä vastaanotolla on saatavilla helposti toteutettavia keinoja kuormitusperäisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen ehkäisemiseksi. Tarkoituksenmukaiset omahoito-ohjeet vähentäisivät jonoja fysioterapiaan ja lääkäriin.

Usein avuksi tarjottu liikkumisen lisääminen ja painonhallinta on lähes mahdotonta, jos kipu hankaloittaa liikkumista. Rasitusvammakierre voi olla jarruna, tai tunnesyöminen vaikeuttaa ruokavaliomuutoksia. Pelkkiä liikeharjoitteita liian moni jaksaa tehdä vain pari viikkoa, ja niillä ei tavoiteta henkilöitä, jotka eivät halua fysioterapiavastaanotolle eivätkä harjoitella.

Ratkaisu on kehon kuormituksen ohjaaminen mahdollisimman ergonomiseksi mahdollisimman luontevasti osana jokapäiväistä elämää! Keinot sopivat kaikille iästä, koosta, liikuntainnostuksesta, sukupuolesta tai kulttuuritaustasta riippumatta!

Miksi koulutukseen

Tuki- ja liikuntaelinoireisia asiakkaita vastaanottaville terveydenhoitajille ja sairaanhoitajille kohdennettu koulutus pitäytyy loogisissa Valmius-metodin mukaisissa kehon kuormituksen perusasioissa. Kenelle ne eivät riitä, on suositeltavaa tehdä ohjaus fysioterapeutille, joka voi konsultoida tarvittaessa lääkäriä, tai ohjata edelleen lääkärin vastaanotolle.

On selvää, että terveydenhoitajien työpäivät ovat työntäyteisiä, ja voi tuntua, että uuden toimintatavan toteuttamiselle ei ole aikaa. Tuki- ja liikuntaelinoireet kuitenkin jatkuvat herkästi ja pahenevat, jos juurisyihin ei puututa ajoissa. Pitkittyvä kipu vaikuttaa nopeasti myös henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Ratkaisukeskeisellä otteella ja toimivilla ohjaustyökaluilla palvelu on sujuvaa ja tavoitteena on sairaanhoitotarpeen vähentäminen. Valmius-metodilla on organisaatioissa saavutettu vuodessa 17-55% vähentymistä sairauspoissaoloissa jo ensimmäisen vuoden aikana, joten investointi koulutukseen ja ajankäyttöön asiakastilanteissa tuo nopeasti säästöjä terveyden lisääntymisenä.

Valmius-metodin keskiössä on käytännönläheisiä ja helppokäyttöisiä työkaluja tasaisen kovan alustan haittakuormituksen torjumiseen. Kehon mahdollisimman hyvä keskilinjaisuus kovaa tasaista alustaa vasten on todella hyödyllistä tutkimuksemme ja kymmenien vuosien asiakaspalautteen mukaan.

Kehon ergonomia jokapäiväisessä elämässä huomion kohteeksi

Yleinen näkemys on, että epäsymmetrialla ei ole merkitystä, jopa joissain tutkimuksissa tuodaan esille, että ryhdillä ja ergonomialla ei olisi merkitystä. Asiakaspalvelu on kuitenkin aina tasapainoilua tutkimusten antamien viitteiden ja käytännön asiakaskokemusten välillä.

Valmiuden asiakkaiden palautteet ja terveystulokset kertovat seuraavaa – kehon keskilinjaisuudella on mitä suuremmassa määrin merkitystä. Jos hartialinja on esimerkiksi oikealta selvästi alempana, toispuoleisesti voimakkaampien niska-hartiakipujen todennäköisyys on suurempi, kuin jos hartialinja on vaakatasossa. Laajan tutkimuksemme ristiintaulukoinnissa (n 423) tuli vahva näyttö myös lantion sivukallistuman ja selkäkipujen yhteydestä. Näihin saat koulutuksessa helposti asiakkaalle annettavat omahoito-ohjeet. Näin asiakas on orientoituneempi oman vastuun ottamiseen jo mennessään tarvittaessa fysioterapeutin vastaanotolle.

Pääsemme aitoon ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Jo havaintoihin kannattaa puuttua, eikä jäädä odottamaan oireita.

Osaamisen laajentaminen monialaisen yhteistyön tehostamiseksi

Terveydenhoitajien – myös lääkäreiden – vahvempi rooli ensivaiheen ohjauksessa olisi suuri apu myös fysioterapeuteille. Uudenlaista ajattelua monialaiseen yhteistyöhön tarvitaan. Valmius-metodin peruskeinot eivät aina tietenkään riitä, vaan tarvitaan syvällisempää osaamista tutkimiseen, omahoidon ohjaukseen ja hoitoon – fysioterapeutilla tai lääkärillä, jopa erikoislääkärillä. Tavoitteena on, että kun asiakas on paremmin orientoitunut oman vastuun ottamiseksi ja fysioterapeutti tai lääkäri pääsee etenemään omassa palvelussa nopeammin yksityiskohtaistempien ongelmien ratkaisuun, tulokset saavutetaan nopeammin ja kantavat kauemmas.

Tässä luodaan uudenlaista monialaista yhteistyötä asiakkaan parhaaksi.

Käymme koulutuksessa läpi staattisen seisoma-asennon arviointia ja ohjausta, liikkumista, lihastasapainoa, ergonomista tapaa kuormittaa kehoa fyysisesti sekä kohdennettua kehon huoltoa. Mukaan tulee selkokielinen ja looginen ohjeistus asiakkaillenne havaintojen perusteella. Tavoitteena on kehon mahdollisimman ergonominen kuormittuminen jokapäiväisessä elämässä erilaisten kiputilojen ehkäisemiseksi ja helpottamiseksi.

Koulutus pidetään Riihimäellä. Ilmoittautumisaikaa on 10.5.2024 saakka, mutta varaa paikkasi ajoissa, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ohjelmassa on paljon käytännön harjoituksia, toiseen koulutuspäivään kutsutaan myös demonstraatioasiakkaita ja käsitellään ryhmän esiin nostamia case-esimerkkejä.

Koulutuksen hintaan 360€ (sis alv) sisältyy 3kk ajaksi digitaalinen työkalu Taskuvalmius® omien välitehtävien ja asiakaspalvelun tueksi. (Halutessa jatkotilaus itselle 16€/kk, sis alv sisältäen mahdollisuuden sovelluksen tarjoamiseen tai myymiseen omille asiakkaille).

Omille asiakkaille on valittavissa koulutukseen sisältyvät tulostettavat ja itselle nimetyt tukimateriaalit, tai kuten edellä mainittu, edullisesti edelleen omille asiakkuuksille myytäväksi tai tarjottavaksi puhelinsovellus Taskuvalmius® (voimanlähteenä terveydenhuollon sertifikaatein varustettu HealthFOX Easier Tomorrow sisältäen kommunikointiväylän oman asiakkaan kanssa / chat tai videoyhteys).

Tarkemmat tiedot päivien etenemisestä lähetetään ilmoittautumisen yhteydessä.

Ole yhteydessä ja ilmoittaudu, tai kysy lisää!
Helena p. 040 549 4651 tai helena.pahkajarvi (at) valmius.fi, tai yhteydenottolomakkeen kautta.

Tule mukaan edistämään asiakkaitten terveyttä!

Kun asiakkaan keho on kivuttomampi, keskittyminen työhön ja oppimiseen paranee ja hänellä on enemmän voimavaroja huolehtia myös kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan.

Mini-interventio pitkittyneen lanneselkäkivun hoidossa

Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, pohdintaa

Lääkäri-fysioterapeutti -yhteistyöllä on saatu jo vuosina 1997 – 2003 toteutetussa tieteellisesti korkeatasoisessa tutkimuksessa hämmästyttäviä tuloksia normaaliin terveyskeskuskäytäntöön verrattuna. Tutkimuksen suomenkielinen julkaisu on liitteenä, julkaisijana Lääkärilehti. Suunnittelin ja toteutin työfysioterapeutin työmenetelmän, kirjoitin menetelmäkuvauksen ja osallistuin tutkimusryhmän mukana tulospohdintaan ja tieteellisen artikkelin kirjoittamiseen, joka alempana liitteenä.

Vastaavia tutkimuksia onnistunein työmenetelmin on varmasti lukuisia tämän jälkeen, mutta laaja-alainen hyöty on jäänyt riittävästi saamatta. Menetelmäkuvauksista on usein vaikea saada yksityiskohtaista tietoa. Koulutusta tarvitaan, jotta yksityiskohdat menisivät riittävällä tasolla oikein.

Jos terveydenhuoltoa halutaan tuottavammaksi niin terveystulosten kuin taloudellisten tulosten osalta, kohtuullisten koulutusmäärärahojen kohdentaminen toimivien käytäntöjen levittämiseksi kannattaa nyt sen sijaan, että kootaan jatkuvasti uusia tutkimushankkeita. Nyt tarvitaan käytännön tekoja joita mitataan, jotta päästään arvioimaan, mihin seuraavat tutkimukset kannattaa kohdistaa. Pienillä tutkimusmenetelmien säädöillä on olennainen merkitys käytännön elämään. Aina tulisi miettiä tutkimusta suunniteltaessa, että jos tulokset ovat hyvät, miten menetelmät levitetään.

Tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämiseksi terveyskeskuslääkäri-fysioterapeutti / työterveyslääkäri-työfysioterapeutti -yhteistyön vahvistaminen kannattaa. Keskiöön kannattaa nostaa Mini-interventiotutkimuksessakin ollut asiakkaan jokapäiväisen elämän kuormittuminen tarvittavan oireisiin liittyvän omahoidon ja hoidon lisäksi. Tulosten pysyvyyttä lisäisi sujuva yhteistyö liikunnan ammattilaisten kanssa, koska kivuttomampi keho houkuttelee liikkumaan enemmän. Näin seurauksena kokonaisvaltainen terveys paranee. Valtakunnallisesti päästäisi vaikuttamaan myönteisesti kansanterveyteen.

Seuraavassa kirjoituksessa esittelen kehon kuormituksen ja oireiden välisen tutkimuksen tuloksia. Tutkimme vuosina 2013-2015 423 asiakasta, ja data oli varsin mielenkiintoista ja tukee luottamusta ennaltaehkäisyn hyödyllisyyteen.

-Helena Pahkajärvi

Uusi hoitaja tulee taloon

Tutkimusten mukaan tärkeimpiä tekijöitä uuden työntekijän sitoutumisessa ovat työyhteisö ja ilmapiiri.

Tavoitteena on, että molemminpuolisella yhteistyöllä varmistetaan heti alusta asti perehtymisen onnistumisen mahdollisuudet työpaikassa ja työyhteisössä. Henkilökunnan on tärkeää uskoa, että uusi työntekijä työskentelee sitoutuen yhteiseen päämäärään. Uuden työntekijän on tärkeää uskoa, että hän on tervetullut työkaveri. Asenne vaikuttaa lopputulokseen. Jos nähdään mahdollisuus, yhteistyöstä on kaikille iloa ja hyötyä pitkällä tähtäimellä, ja onnistuminen on todennäköisempää. Taitavasti sisään ajettu uusi ja luotettava työntekijä helpottaa kaikkien työtaakkaa, oli hän keikkalainen tai vakituiseen työsuhteeseen tullut.

Monet on kasvatettu omanarvontuntoisiksi jo kodeissa. Koulutus osaltaan rakentaa heistä organisointikykyisiä, itsenäisiä ja vahvoja työntekijöitä. Monella uudella työntekijällä on laajakirjoinen tausta, paljon kokemusta ja teoreettista tietoa. Näitä tietoja ja taitoja on intoa viedä nopeasti työyhteisön yhteiseksi hyväksi. Joskus tällaisessa tilanteessa työyhteisön kestävyys ja itsetunto joutuu koetukselle.

Uusi työntekijä haluaa luonnollisesti ja terveesti olla osa yhteisöä, hyödyllinen ja tärkeä kaikille. Kokenut perehdyttäjä tunnistaa tämän, ja antaa ajan näyttää kuinka tilanne etenee askel askeleelta. Varmasti myös tulijan uusia tietoja ja taitoja voidaan jossakin vaiheessa hyödyntää, mutta työpaikan maaperän täytyy ensin olla sopiva siementen istuttamiseen. Jos työyhteisössä on väsymystä ja jaksamisen haasteita, uudet ideat voivat tuntua ylivoimaisilta siinä hetkessä.

Jotta perehdyttäminen ja perehtyminen onnistuvat mahdollisimman hyvin, on tärkeä ymmärtää, että uusi hoitaja on monesti ajatuksissaan myös vanhassa työpaikassaan ainakin ensimmäiset puoli vuotta, tai keikoillaan. Hän vertailee toistuvasti aikaisempia kokemuksiaan uuteen työpaikkaansa. Molemmissa on varmasti paljon hyvää ja toisaalta kehitettävää. Tämä on osa muutosta ja sopeutumisprosessia, mikä jokaisen on käytävä läpi.

Pohdittavaa uudelle työntekijälle

  1. Anna aikaa
    Katso ja kuuntele vähän aikaa, jotta saat työstä ja työyhteisöstä kokonaiskäsityksen. Mieleen voi nopeasti tulla useitakin muutosehdotuksia. Suurin osa ehdottamistasi asioista on usein jo kokeiltu, tai työyhteisö ei välttämättä ole vielä valmis ottamaan niitä vastaan. Se ei tietenkään estä uutta yrittämistä, mutta valitse reitti ja hetki huolellisesti. Anna aikaa myös omalle sopeutumisellesi.
  2. Arvosta kokemusta ja vanhaa tietoa
    Kokeneenkin työntekijän kannattaa uudessa työpaikassa malttaa, ja ottaa vastaan perehdyttämistä. Nykyisillä keinoilla on monesti pärjätty ihan hyvin. Jos ja kun huomaat selkeitä puutteita tai virheitä, niin tuo ne esiin hienovaraisesti ja kohteliaasti, sillä työyhteisö ei varmasti ole tahallisesti toiminut väärin. Hoitoalalla arvostus tulee selkeästi toiminnan kautta. Luottamus ja kunnioitus ansaitaan työtä tekemällä, aikaisemmista saavutuksista välittämättä.

Pohdittavaa perehdyttäjälle ja työyhteisölle

  1. Tiedottaminen ja kommunikointi
    On tärkeää, että koko henkilökunta tietää, että taloon on tulossa uusi hoitaja keikalle, sijaisuuteen tai vakitukseksi työntekijäksi. Päivitetyt perehdytyskansiot sujuvoittavat perehdyttämistä. Koska ihmiset oppivat eri tavoin, myös perehdyttämisessä tulisi huomioida erilaiset lähestymistavat. Perehdyttäminen voisi olla yhdistelmä mallioppimista, itsenäistä lukemista, keskustelua, tekemistä ohjauksessa sekä itsenäistä tekemistä, jota seuraa yhteenvetokeskustelu.

    Tietoa ei kannata pantata tai hautoa. Paikan omilla merkinnöillä ei ole arvoa, jos ne eivät ammatillisesti ole kaikkien tiedossa. Hoitoalalla on kautta aikojen pyritty samoihin käytäntöihin paikasta riippumatta, jotta hoitajat ja lääkärit voisivat työskennellä joustavasti eri paikoissa, jopa eri maissa. Esimerkiksi lääkekorttien merkinnät eivät saisi muuttua ns. ”talon näköisiksi”, varsinkaan sellaisiksi, että vain yksi tai kaksi hoitajaa ymmärtävät niitä. Tiedon jakaminen ja avoimuus ovat tärkeitä arvoja.
  2. Kohtaaminen
    Hyvässä vastaanottotilanteessa tervehditään, esitellään työporukalle, hymyillään, opastetaan ja ymmärretään alun jännitys. Työhön perehdytettäessä myös kuunnellaan, kysytään kuinka sujuu, kehutaan ja kannustetaan. On tärkeää sanoa ääneen, kun työ on tehty hyvin. On erittäin hyödyllistä keskittyä alussa ensisijaisesti työntekijän vahvuuksiin.

    Perehdytettävän hoitajan roolin ymmärtäminen laajemmassa mittakaavassa varmistaa, että hän ajan kanssa löytää oman paikkansa työyhteisössä. Uuden työntekijän aktiivinen ottaminen mukaan porukkaan ja parityöskentelyyn on tärkeää. Uutta työntekijää ei ole hyvä laittaa heti hankalimpiin tilanteisiin kokeilumielessä. Ystävällisyys kannattaa ja palkitsee.

Kannattaa muistaa inhimillisyys

Joskus on todettava, että uuden työntekijän perehtyminen ei ole onnistunut. Silloin on vaan hyväksyttävä tosiasia, että jokaisella on paikka jossakin, mutta se ei ole juuri nyt tässä yksikössä ketään syyllistämättä. Sama ihminen voi myöhemmin yltää varsin hyviin suorituksiin jossakin muualla tai kokonaan eri alalla.

Johonkin yhteisöön sopimattomuus ei ole maailmanloppu, vaan kaikkien edun mukainen realistinen toteamus. Syynä voi joskus olla esimerkiksi väärä ajoitus haastavan elämäntilanteen takia tai odotusten kohtaamattomuus.

Työn eettiset ja yhteiset päämäärät

On totta, että naisvaltaisella alalla puhutaan paljon ja pidetään ”silmät ja korvat suurina”. Siitä on paljon hyötyä, kun toimitaan ammatillisesti ja eettisesti. Hoitajille kuuluu hoidon toteutumisen valvonta. Jokaiselle työyhteisössä kuuluu kuitenkin myös hyvän ilmapiirin ja yhteistyön vaaliminen. Oman ja yhteisen työn arvostaminen luo perustan merkittävälle työlle. Työn tuloksellisuutta turvaa yhteinen päämäärä.

– Birgitta Brusila, Master of Health Care, Bachelor of Nursing, potilasasiamies
– Helena Pahkajärvi, työnohjaaja ja coach, kriisityönohjaaja, työfysioterapeutti

Valmius-ergonomiaohjaaja®


Nyt kehon kuormituksen ohjaaminen pysyväksi osaksi työpaikan työkulttuuria! Käytännönläheinen ja osallistava kaikille aloille ja ammattiryhmille avoin koulutusohjelma alkaa maaliskuussa. Työpaikoille tulee konkreettista hyötyä välittömästi jo ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen.

Koulutuksessa käsitellään kannustavan ja myönteisen lähestymistavan kautta niin paikallaan tehtävää työtä, kuin liikkuvaa tai fyysisesti raskasta työtä. Muutos tulee mahdolliseksi!

Terveyden ja työkyvyn edistämisen lisäksi tavoitteena on myös terveydenhuolto- ja sairaanhoitokustannusten vähentäminen.

Koulutuksen ja tukimateriaalien avulla työntekijöiden ergonomisempi kehon käyttö työssä ja suunnitelmallisesti kohdennetut vastaharjoitteet tuovat nopeita tuloksia. Pienillä mutta usein toistuvilla asioilla on pitkällä tähtäimellä suuri merkitys!

Peruskoulutuksen osuus on 1 + 1 päivää sisältäen myös seuraavan vuoden aikana kolme 2h seurantatapaamista etäyhteyden kautta tai paikan päällä (ajankohdat ja toteutustapa sovitaan erikseen).

Valmius-ergonomiaohjaaja® ei ole terveydenhuollon ammattilainen, vaan oman työnsä osaaja ammatista tai työtehtävästä riippumatta. Hän on kiinnostunut työkavereittensa terveydestä ja hallitsee riittävällä tasolla tärkeimmät tekijät työnteon altistamien tuki- ja liikuntaelinvaivojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi.                    

Lisätietoja ja koulutuksen sisältöä löydät liitteenä olevasta esitteestä. Kysy lisää suoraan Helenalta, tai Ota yhteyttä -linkin kautta. Toteutamme organisaatiokohtaisia koulutuksia, jolloin sisältö päästään kohdistamaan parhaalla tavalla kaikkien jokapäiväiseen työhön.

Miljardisäästöt jo 4 vuodessa

Päivän polttava puheenaihe on säästäminen leikkaamalla. Miljardisäästöjä olisi mahdollista saada leikkaamisen sijaan nopeasti parantamalla terveydenhuollon laatua, vaikuttavuutta ja moniammatillista yhteistyötä.

Pohdin täysin poliittisesti riippumattomasti ja poliittisesti riippumattomana, että voisimme säästää jo yhden vaalikauden aikana yli 5 miljardia. Kohteena olisivat niin ennakointi, ennaltaehkäisy kuin oireiden hoitoprosessit.

Nopea aloitus olisi tuki- ja liikuntaelinterveydellä. Heti perään ravitsemuksen ja henkisen hyvinvoinnin perusasiat. Ytimekkäiden pilottien yhteydessä hiotut sisällöt ja palvelumallit levitetään valtakunnallisesti.

  • Kaksi vuotta verkostoituminen, toteutusmallin suunnittelu, valmistelut, 1. koulutukset, pilotit ja 2. koulutukset
  • Aloitus tuki- ja liikuntaelinterveydestä, jatko-osa ravitsemuksesta ja kolmas osio henkisen hyvinvoinnin edistämisestä.
  • Keskittyminen jokaisesta aihealueesta ensin sellaisiin perusasioihin, joilla on terveysvaikutuksia. Sisältöjä voi laajentaa myöhemmin.
  • Säästöt ensimmäisen neljän vuoden aikana jo 6,7 miljardia (kulut noin 30 miljoonaa vuodessa, ensimmäisen 4 vuoden aikana 120 miljoonaa)
  • Kolmannesta vuodesta eteenpäin täysipainoisia tuloksia vuosittain 25% säästöin nykyiseen verrattuna, yhteensä 27,9 miljardia kulujen jälkeen

Nykyiset kustannukset ja säästötavoitteita

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä toteaa MTV:n Uutisextran haastattelussa mm. seuraavaa: ”Sopeutuksen tarve on yhdeksän miljardia parin vaalikauden aikana. … Meidän näkemyksemme on, että on välttämätöntä kääntää kaikki kivet tällä hetkellä.” Linkki haastatteluun

Vuonna 2014 Sosiaali- ja terveysministeriössä Mikko Rissasen laskelmien mukaan kansantalouden taloudelliset menetykset menetettyjen työpäivien osalta oli vuodessa minimissään 24 miljardia, kuukaudessa minimissään 2 miljardia. Kahdeksassa vuodessa 192 miljardia. Linkki laskelmiin

Säästölaskelmat, jos kahden valmisteluvuoden jälkeen tulee kuuden vuoden aikana lähes joka osa-alueella vähintään 25% säästöt. Vain työkyvyttömyyseläkkeiden osalta säästöt alkavat näkyä arvioni mukaan vasta viidennestä vuodesta:

Säästökohde ja vuosikustannuksetVuosien lukumääräSäästöt euroina
Sairauspoissaolot 3,4 miljardia65,1 miljardia
Työkyvyttömyyseläkkeet 8 miljardia4 (vaikutukset hitaammat)8 miljardia
Työikäisten terveydenhuolto 7,8 miljardia611,7 miljardia
Työtapaturmat 2,25 miljardia63,4 miljardia
– Säästöt 8 vuodessa yhteensä
– Kustannukset 30 miljoonaa vuodessa
– Kustannukset 8 vuodessa
Voittoa 8 vuodessa yhteensä
28,2 miljardia

240 miljoonaa
27,96 miljardia
Kts. Työturvallisuuskeskuksen kooste tapaturmiin vaikuttavista syistä täältä.

Tarvitaan moniammatillisia tekoja, joissa asiakas ja hänen pitkän tähtäimen terveytensä on keskiössä ja arvoissa ensimmäisenä.

Käytännön esimerkki tekonivelleikkauksista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL raportoi leikkauksista seuraavaa: ”Tekonivelten ensileikkausten määrä kasvoi. Vuonna 2021 tehtiin yhteensä 25 632 lonkan, polven ja olkapään tekonivelten ensileikkausta. Ensileikkausten määrä kasvoi 10,5 prosenttia vuodesta 2020. Lonkan, polven ja olkapään tekonivelten uusintaleikkauksia tehtiin yhteensä 2 639, mikä on 2,1 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna.” Linkki tilastoihin

Lonkan, polven ja olkapään tekonivelleikkauksista suuri osa olisi ennaltaehkäistävissä yksilöllisesti oikein kohdennetulla ennaltaehkäisyllä.

Kehon ergonomia ja kuormittuminen sekä niiden korjaaminen tulisi ottaa huomioon kaikessa ohjauksessa jo kouluajasta lähtien. Koska kävelemme pääsääntöisesti tasaisella kovalla alustalla, erityisesti mm. lantion sivukallistumat ja kiertymät sekä nilkkojen sisäänkallistumat tulisi korjata nykyistä antautumuksellisemmin ja pikkutarkemmin. Käsillä tehdään paljon edessä, mutta vetoliikkeitä on nykypäivänä harvemmassa työtehtävässä ja tämä altistaa osaltaan epäergonomisten asentotottumusten lisäksi olkanivelten oireille altistavalle kuormittumiselle.

Kaikkiin edellä mainittuihin asioihin voidaan vaikuttaa. Kehittämäni arviointi-, ohjaus- ja etenemisprosessi on systemaattinen, selkokielinen ja looginen. Kuitenkin yleisesti Suomessa yksilölliseen kehon ergonomiaan ja kuormituksen ohjaamiseen vaikutetaan osana hoitoprosesseja yleistasolla aivan liian vähän. Ennaltaehkäisevästi ei juuri ollenkaan.

Tekonivelleikkaukset kustantavat 0,33 miljardia vuodessa.

Jos alakanttiin arvioituna yksi leikkaus maksaa keskimäärin 11 500€

  • ensileikkausten kustannus vuodessa on 294 768 000€
  • uusintaleikkausten kustannus vuodessa on 30 348 500€
  • yhteensä vuodessa 325 116 500€ eli 0,33 miljardia

Jos 30 miljoonan vuosittaisilla investoinnilla ennakointiin, ennaltaehkäisyyn ja moniammatillisten hoitoprosessien parantamiseen voitaisi vähentää leikkauksia 25% eli vuosittain noin 81,3 miljoonan euron arvosta, miksi näin ei tehtäisi?

  • Säästö jo tässä rajatussa asiassa olisi vähintään 1,95 miljardia 6 vuodessa.

Samalla yksilöohjauskerralla pystytään huomioimaan tuki- ja liikuntaelimistö kokonaisvaltaisesti, joten päästään ennaltaehkäisemään myös muita olemassa olevia sekä mahdollisia, jopa todennäköisiä tulevien vuosien kipuja ja vaivoja.

Onnistuminen

Olen seurannut vuosia erilaisten julkisten hankerahojen jakamista verorahoista, ja niistä puuttuu järjestelmällisesti yksi olennainen elementti: terveystuloksellisiksi ja kustannusvaikuttaviksi todettujen toimintatapojen levittäminen valtakunnallisesti käytäntöön ylimmän johdon aktiivisella tuella palvelutasolle asti.

  • Hankerahoitukset tulee laittaa tauolle levitysprosessin pilotointeja lukuunottamatta, ja keskittyä myös jo aiemmin parhaiksi todettujen toimintatapojen soveltamiseen ja levittämiseen valtakunnallisesti.
  • Hyvinvointialueiden liika itsenäisyys voi estää parhaiden käytäntöjen levittämistä, jos johtotehtävissä olevilla on voimakas tarve jättää organisaantioon ”oma kädenjälkensä”. Onnistuminen edellyttää yhteistoimintaa, yhteisvastuullisuutta ja asiakkaan/potilaan terveyden edistämisen asettamista arvoissa ensimmäiseksi.

Mahdollisimman kivuton ja toimintakykyinen keho saadaan arvioimalla ja ohjaamalla kehon ergonomiaa ja kuormitusta. Tällä aiheella aloittaisin, koska keinot ovat tiedossa ja nopeista tuloksista on vahva näyttö. Menetelmää tarvitaan sekä ennaltaehkäisyssä että osana hoitoprosesseja, myös osana leikkausprosesseja. Kun keho voi paremmin, jää energiaa mm.

  • olla kärsivällisempi ja ratkaisukeskeisempi läheisten ja työkavereiden kanssa sekä vastoinkäymisten kohdatessa
  • harrastaa
  • tehdä terveellisempiä ruokailu- ja juomavalintoja
  • huolehtia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista

Liikuntaresepti Liikkumisreseptiksi: Palvelumallin muutos onnistuu tehokkaan koulutusohjelman avulla 6kk aikana. Fyysisen rasituksen lisäämisen ei tarvitse tarkoittaa uutta liikuntalajia. On tärkeää saada mukaan kaikki, myös ne ihmiset jotka inhoavat eri syistä liikuntaa ja urheilua. Puhutaan liikkumisesta, ei liikunnasta. Jo tehokkaampi tapa käyttää kehoa kotitöissä tai istumasta ergonomisempi tapa nousta ylös ovat merkittäviä päivittäisiä terveystekoja.

Toteutus kannattaisi tehdä hyvinvointialueiden terveyskeskuksen ja kuntien liikuntatoimen välisellä yhteistyöllä: Palveluketjuun tarvitaan mukaan lääkärin vastaanoton jälkeen kehon ergonomian ja kuormituksen arviointi ja ohjaus. Vasta sen jälkeen liikkumista eli fyysistä rasitusta lisätään yksilöllisesti sopivalla tavalla.

  • Reseptin määräys ja motivointi: Terveyskeskuslääkärin ja yhtä hyvin terveydenhoitajan työkaluiksi jo ensimmäiset, melko vakioidut oman kehon ergonomian arviointitehtävät ja sitä parantavat välitehtävät ennen tarkempaa vastaanottoa.
  • Kehon ergonomian arviointi ja ohjaus: Ennaltaehkäisyyn koulutetun terveyskeskuksen fysioterapeutin tai kunnan liikunnanohjaajan vastaanotto. Näin lisääntyvä fyysinen rasitus ohjautuu kehoon mahdollisimman terveellisesti ja symmetrisesti. Vältetään turhat liikkumisen katkaisevat rasitusvaivat.
  • Liikkumisen ohjaus: Kunnan kehon ergonomiaan koulutetun liikunnanohjaajan pienryhmät ja yksilöohjaus. Tarvittaessa yksilöllinen terveyskeskuksen fysioterapeutin konsultointi päivittämään ohjeita.

Sama malli voidaan soveltaa kouluterveydenhoitajien ja koulun liikunnanopettajan väliseen yhteistyöhön. Jokaisella kouluterveydenhoitajalla on korotuslaudat ja harjaantuneisuus tarkastella staattista seisoma-asentoa. Kehon ergonomiaa parantava kohdennettu harjoittelu olisi tervetullut lisä koululiikunnan vakituiseksi osaksi pienissä erissä jokaiselle liikuntatunnille ja omatoimisesti tehtäväksi välitunneille.

Lisäksi erittäin potentiaalinen yhteistoiminnallinen kohderyhmä on kuntosalien fysioterapeutit ja liikunnanohjaajat, ja yksityiset personal trainerit jos verkostoituvat esimerkiksi paikallisen yksityisen fysioterapeutin kanssa tiimiksi.

  • Toisessa vaiheessa seuraavan 6kk aikana keskitytään ravitsemuksellisiin asioihin moniammatillisella lähestymistavalla
  • Kolmannessa vaiheessa sitä seuraavan 6kk aikana keskitytään henkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen moniammatillisella lähestymistavalla

Näiden osioiden jälkeen on kulunut 2 vuotta, ja tulokset pääsevät toteutumaan täysimääräisinä. Pilotit ovat nopeita, kesto max 2kk koska sinä aikana tulokset ovat nähtävissä. Näin levitys pääsee nopeasti käyntiin, koska näillä asioilla on oikeasti kiire väestön ikääntyessä ja entistä nuorempien voidessa huonosti. Liian moni asia on nyt lähtenyt kehittymään väärään suuntaan.

Suunnan muutoksen on tapahduttava vauhdilla ja se vaatii yli poliittisen kentän menevää yhteistyötä, julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä, hyvinvointialueiden ja kuntien välistä yhteistyötä jne – keskiössä vain ja ainoastaan asiakkaan/potilaan terveyden edistäminen pitkällä tähtäimellä.

Näyttöä tuloksista joita on jo sovellettu tuloksellisesti

Taustalla on Työterveyslaitoksen tieteellinen tutkimus: Mini-interventio pitkittyneen lanneselkäkivun hoidossa – satunnaistettu kontrolloitu tutkimus

Liityin mukaan tutkimusryhmään 1997 työfysioterapeuttina. Osallistuin erityisesti työfysioterapeutin vastaanottomallin ja moniammatillisen yhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen Kansaneläkelaitoksen rahoittamana. Tämän jälkeen kirjoitin v 2001 työfysioterapeutin osuuden menetelmäkuvauksen suomeksi ja englanniksi, ja osallistuin tulospohdintaan. Kts. Lääkärilehden artikkeli vuodelta 2004. (Huom: Artikkeliin vahingossa kirjatut kolme erilaista ammattinimikettä fysioterapeutti, työfysioterapeutti ja Työterveyslaitoksen työfysioterapeutti tarkoittavat kaikki tutkimuksessa toteuttamiani tehtäviä työfysioterapeuttina.)

Sairauspoissaolot vähenivät mini-interventioryhmällä yli 50% kertavastaanotolla verrattuna normaaliin terveyskeskuskäytäntöön. Lisäksi terveyspalveluiden käyttö väheni tilastollisesti merkittävästi ja palvelumalli tuotti selkeitä säästöjä, vaikka kipukokemuksessa ei ollut tilastollisesti merkittävää muutosta: mini-interventioryhmän kustannukset olivat 49,11% pienemmät (4670€) normaalin terveyskeskuskäytännön läpi käyneeseen ryhmään verrattuna (9510€). Kun tehtiin vähemmän, mutta suunnitellusti ja kerralla kunnolla, tuli halvemmaksi ja auttoi enemmän.

Tutkimuksessa käytetyn kahden ammattilaisen yhteistyömallia kannattaisi hyödyntää kaikkiin kansansairauksiin, kiireellisesti mm. diabeteksen vähentämiseksi.

Yhteistyössä Työeläkeyhtiö Varman asiakkaiden kanssa ryhmä- ja yksilöohjausmenetelmin sairauspoissaolot ovat vähentyneet jo aloitusvuonna tyypillisesti 17-55%. Olen soveltanut kehon ergonomian ohjelmissa Työterveyslaitoksen tutkimuksessa käyttämiäni menetelmiä ja hyödyntänyt menetelmäsuunnitteluun tulospohdintoja.

Asiakaskokemuksista ja tutkimuksesta saatu ns. hiljainen tieto on ollut tärkeää. Hiljainen tieto liittyy erityisesti siihen, miten ohjeistamalla ja miten kommunikoimalla asiakas ymmärtää ja innostuu tekemään muutosta oman kehon kuormittamiseen ja huoltoon.

Kehon ergonomian ja kuormituksen ohjaus on nykyään OmaValmiuden yhtenä työfysioterapiapalveluiden modulina. Se olisi kuitenkin minkä tahansa terveydenhuollon tai liikunnan ammattilaisen hyödynnettävissä. Sovellettuna sitä käyttävät Valmius-ergonomiaohjaaja™ -koulutuksen käyneet organisaatioiden omat työntekijät. Työpaikan perehdyttämisen avulla oppi menee suoraan käytäntöön – mieluiten jo ennen kuin toimintakykyä haittaavia oireita alkaa ilmetä!

Projektiluontoisuuden vuoksi moni hyväksi todettu palvelumalli kuihtuu, jos jatkuvuutta ei turvata. Tarkoituksenmukaiset kehon ergonomian parantamisen palvelumallit tulisikin saada osaksi terveydenhuollon ja liikunnan ohjauksen jokapäiväistä työtä. Ja sovellettuna osaksi työpaikkojen normaalia perehdyttämistä ja työnopastusta. Tähän tarvittaisi myös työsuojeluväki tueksi.

Onnistuminen edellyttää huolellista palveluiden digitalisointia sekä perusasioissa pysymistä ja niiden toistamista.

Ennaltaehkäisy on mahdollista

Kehon ergonomian ja tuki- ja liikuntaelinoireiden välisen suhteen tutkimus 423 henkilön osalta toi vuonna 2015 mielenkiintoisia tuloksia. Prior Oy:n toteuttama analyysi ristiintaulukoimalla vahvisti, että kehon ergonomian arviointi ja ohjaus on tärkeä lisä tarvittavien tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoitoprosessien tukena. Lisäksi tulokset osoittivat, että ennaltaehkäisy kehon ergonomiaa parantamalla on aidosti mahdollista ja suositeltavaa. Tästä lisää myöhemmin, tai kysy lisätietoja.

Sosiaalisen median vaikutus ihmiseen – potilasasiamiehemme pohdintoja ja huolta

Sosiaalinen media (some) on muuttanut tapamme elää ja olla yhteydessä muihin. Monille siitä on tullut välttämätön osa päivittäistä elämää.

Somen käytöllä on useita käytännöllisiä etuja. Se voi olla käyttäjälleen työväline ja nopea viestintäkanava, joka auttaa ylläpitämään sosiaalisia suhteita ja jakamaan informaatiota.
Jotkut kääntyvät somen puoleen tarvitessaan tietoa ja henkistä tukea. Se voi tarjota arvokkaan pääsyn yhteisöihin, joissa tietyistä aiheista keskustellaan madollisesti avoimemmin kuin kasvokkain. Tämä mahdollistaa kokemuksen jakamisen ja verkostoitumisen samankaltaisista asioista kiinnostuneiden ihmisten kesken.

Somella on erittäin laaja ulottuvuus, jota voidaan hyödyntää tietoisuuden parantamisessa. Jakamisympäristön tarjoaminen samanlaisille kokemuksille voi olla valaisevaa ja hyödyllistä niille, jotka tuntevat olevansa ongelmiensa kanssa yksin.

Kuinka sosiaalisen median käyttö voi vaikuttaa haitallisesti?
Somen käyttö kasvaa edelleen ja sitä on lähes mahdotonta jarruttaa, vaikka liiallisella käytöllä on myös haittapuolia. Se voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi käyttäjänsä mielenterveyteen ja itsetuntoon (kateus, kilpailu, tavoitteiden asettelu, unelmat, riippuvuus, epätoivo, identiteetin muovautuminen jne.).

Riippuvuus
Mitä enemmän somen käyttö tulee päivittäiseen rutiiniin, sitä enemmän voimme tuntea emotionaalista ja psykologista riippuvuutta siitä. Se voi muodostua ongelmaksi, jos se alkaa hallita tai estää jokapäiväistä elämää. Riippuvuudella on usein haitallinen vaikutus ihmissuhteisiin, uneen tai suorituskykyyn. Jatkuva ruutuaika vaikuttaa uneen pääsyyn ja unen laatuun. Tiedetään, että unen kannalta somen selailu pitäisi lopettaa jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, sillä sininen ruutuvalo sekoittaa unirytmiä. Lisäsi surffaus aktivoi aivojen toimintaa, vaikka sinivalo olisi kytketty pois päältä.

Keskeytyykö työpäivä tai perheen kanssa seurustelu liian usein toisten somepäivitysten tarkastelun ja kommentoinnin vuoksi?  Entä rajoittaako sosiaalisessa mediassa roikkuminen muuta elämää?

Mikä tekee sosiaalisesta mediasta niin koukuttavaa?
Se on helposti saatavilla. Someen pääsee nyt lähes joka laitteella tietokoneesta tabletteihin ja älypuhelimiin. Se tarjoaa välittömän tyydytyksen ja ratkaisun tylsyyteen. Jatkuva sosiaalisen median tarkistaminen voi johtaa impulsiiviseen tarkistamiseen. Tämä voi taas johtaa siihen, että emme koskaan käytä aikaa kunnolla rentoutumiseen.

Vertailu       
Some tarjoaa käyttäjilleen alustan jakaa asioita omasta elämästä ja pysyä ajan tasalla muiden elämästä. Jatkuva muiden käyttäjien elämän seuraaminen voi kuitenkin johtaa liian itsekriittiseen arviointiin. Toisten ihmisten huolellisesti valitut ja jopa muokatut kuvat voivat aiheuttaa seuraajille kateutta. Vaikka tällaiset kuvat inspiroivat joitain ihmisiä, ne voivat myös aiheuttaa tyytymättömyyden tunteen omaa elämää kohtaan.

Yksinäisyys
Sosiaalisen median käyttäjät voivat verkostoitua ihmisten kanssa ympäri maailman. Nettiverkostot voivat tarjota apua joillekin käyttäjille, mutta on myös mahdollista, että ne johtavat yksinäisyyden tunteeseen. Ihmisellä voi olla paljon ystäviä sosiaalisessa mediassa, muttei yhtään henkilöä, jonka kokisi aidosti läheiseksi. 

Sosiaalisesta mediasta voi toki parhaimmillaan muodostua paikka, jossa käyttäjä voi kokea tarvitsemaansa arvostusta ja hyväksyntää sekä verkostoitua. Kielteisten kommenttien, tai kommenttien puuttumisenkin myötä voi nopeastikin korostua yksinäisyyden ja alakulon tunteet.

Ahdistus ja masennus
Omasta elämästä on mahdollista esittää somessa suodatettu versio, joka saattaa olla täysin erilainen kuin oikea elämä. Kun ihmiset alkavat vertailla itseään siihen, mitä he näkevät somessa, saattavat he alkaa yrittää täyttää epärealistisia odotuksia. Tämä taas voi vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin monin tavoin ja johtaa esimerkiksi johonkin seuraaviin:

  • itseluottamuksen puute
  • vääristynyt kehonkuva
  • ahdistuneisuuden tunne

Niille, joilla on jo ongelmia ahdistuksen, itseluottamuksen tai kehonkuvan kanssa, voi sosiaalinen media jopa vahvistaa näitä kielteisiä tuntemuksia.

On vaikea arvioida, missä vaiheessa somen käyttö alkaa haitata hyvinvointia
On hyvä oppia tunnistamaan omia tunteitaan ja myös niitä asioita, jotka kulloinkin vahvistavat ja heikentävät omaa hyvinvointia. On hyvä pysähtyä miettimään, kuinka paljon aikaa sosiaalisessa mediassa vierähtää, ja onko se aika pois jostain sellaisesta, joka olisi tärkeää oman hyvinvoinnin kannalta. Viekö some liikaa aikaa esimerkiksi

  • nukkumisesta?
  • perheen kanssa vietetystä ajasta? 
  • työstä?
  • opiskelusta?
  • ystävien ja sukulaisten kanssa kasvokkaisista tai videoyhteyden kautta toteutetuista tapaamisista?

 Jos omat yhteisöt somessa ovat mielipahaa aiheuttavia, kannattaa miettiä, voisiko aikaansa viettää enemmän muualla. Somen käyttö säästää usein aikaa, mutta mihin se säästetty aika käytetään? Luetaanko lapsille enemmän satuja? Vietetäänkö puolison tai ystävien kanssa enemmän aikaa? Liian usein näennäisesti säästetty aika lipsahtaa edelleen ajaksi sosiaalisessa mediassa.

Mahdollisia merkkejä siitä, että sosiaalisen median käytöllä alkaa olla negatiivinen vaikutus henkiseen hvinvointiin, ovat esimerkiksi

  • tarve pitää kaikki tekemiset netissä
  • heikentynyt itsetunto
  • tarve tarkistaa somekanavat jatkuvasti
  • muut ei-virtuaaliset aktiviteetit eivät tuota yhtä paljon mielihyvää

Muutamia vihjeitä, jotka auttavat pitämään somen käytön kontrollissa

  1. Tee somen ajankäyttösuunnitelma
  2. Vahdi päivittäin, että jokapäiväinen elämä ja virtuaalinen elämä ovat tasapainossa
  3. Varmista paras mahdollinen uni pysymällä ennen nukkumaanmenoa poissa tietokoneen tai kännykän ruudun äärestä
  4. Rentoudu viikonloppuisin pysymällä pois somen linjoilta – liiku luonnossa ja harjoittele läsnäoloa, kaikkea ei tarvitse valokuvata tai videoida
  5. Muista, että somemateriaali voi olla paljonkin muokattu ennen julkistamista – vältä vertailua ja pidä ”jalat maassa” koska olet omana itsenäsi täysin hyvä ja riität
  6. Tiedosta mahdolliset ongelmat oman itsesi kannalta, ja suunnittele miten ennaltaehkäiset niitä
  7. Tee oma somessa pärjäämisen suunnitelmasi, jotta se tukee hyvinvointiasi, ei vaikeuta sitä

–  Birgitta Brusila, OmaValmiuden potilasasiamies, sairaanhoitaja

Ammattikuljettajan hyvinvointi on ratkaisevan tärkeää!

Ammattikuljettaja-lehden numerossa 4/2021 sivuilla 30-32 käsitellään ergonomiaa ja kuljettajan hyvinvointia. 

Ammattikuljettajan hyvä fyysinen ja henkinen olo sekä vireys
 takaavat mahdollisimman turvallista ajamista. Vastuu on suuri itsestä ja sen myötä omista läheisistä, mahdollisista matkustajista tai kuormasta, sekä muista liikenteessä liikkuvista. 

Sama vastuu on tärkeä näkyä myös kaikenikäisten ja kaikenlaisella kokemuksella varustettujen yksityisautoilijoiden valinnoissa niin tien päällä, kuin omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisessa.  

Ammattikuljettaja-lehti 4/2021