Ryhti ja sen merkitys ihmiselle
Helsingin Sanomien 17.3. ja 30.3.2026 julkaistut mielipidekirjoitukset ryhdistä saivat meidät kaksi pitkän linjan fysioterapeuttia tarkastelemaan niissä esitettyjä näkemyksiä oman, yhteensä yli 60 vuoden työkokemuksemme kautta.
Kohtaamme työssämme päivittäin ihmisiä, joille istuminen, seisominen tai työskentely eri asennoissa tuntuu ylikuormittavalta tai kivuliaalta. Tässä mielessä jaamme täysin lukiolainen Väinö Lehtelän esiin nostaman huolen: ryhdin merkitys arjessa on suuri, mutta siihen kiinnitetään vähän huomiota.
Kuvat: Pitkittynyt pään kannattelu etukenossa aiheuttaa ylirasitusta niskalihaksille. Vaikka tätä ei olisi tieteelisesti todistettu, asia on helppo todentaa jo näitä kuvia tarkastelemalla. Maksuton etätapaaminen fysioterapeutti Malla Heleniukselle mahdollistaa oman tilanteesi kartoituksen, ajanvarauslinkki on artikkelin lopussa.
Keho toimii kokonaisuutena
Käsitämme hyvän ryhdin ergonomiseksi tavaksi kuormittaa kehoa. Meille kyse ei ole yhdestä oikeasta tavasta istua tai seisoa. Olennaista on ensin löytää keholle hyvä keskilinjaus, jolloin kehon vakaus helpottaa liikkeitä ja liikkumista. Nilkan asento vaikuttaa niskaan asti, ja niska yläraajoihin. Vino istumarutiini voi vääntää myös seisoma-asentoa toispuoleiseksi, jolloin kävely voi alkaa tuottaa kipua esimerkiksi toiseen lonkkaan tai polveen.
Kun keho toimii kokonaisuutena, ryhtiä ei tarvitse ylläpitää ponnistelemalla. Asiakaspalautteiden mukaan muutos tuntuu usein välittömästi: hengitys vapautuu, kipu alkaa hellittää ja olo kevenee.
Ryhtiin on mahdollista vaikuttaa – ja usein helpommin kuin ajatellaan. Esimerkiksi, jos olet istunut kumartuneena eteenpäin, liu’u tuolin perälle, anna ylävartalon nojata kevyesti selkänojaan ja pidä pää pystyssä. Tämä rentouttaa niska-hartiaseutua.
Kehotietoisuuden parantuessa ihminen oppii tunnistamaan, mikä on sopivaa kuormitusta, ja mikä ylikuormittaa.
Kuvat: Kun pää on pystyssä, niskalihakset eivät joudu kannattelemaan päätä maan vetovoimaa vastaan. Monipuolisesti paljon muitakin vinkkejä Kivuton niska-hartiaseutu –verkkokurssista, lisätietoja artikkelin lopussa.
Osaaminen tärkeää, mutta täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä
Aina ei tarvitse eikä voi olla kehon kannalta ergonomisissa asennoissa. Niiden osaaminen ja aktiivinen käyttö helpottaa kuitenkin kokemuksemme mukaan kuormitusperäisiä rasituskipuja. Toispuoleiset asennot ovat tavallisia arjessa. Mutta jos istut mielellään vinossa tai kallistuneena, vaihda välillä puolta, jotta kuormitus jakautuu tasaisemmin. Palaa usein keskiasentoon.
Tutkimus ei ole osoittanut ryhdin selittävän selkäkipua – tiedostamme tämän. Silti työssämme näemme toistuvasti, että sillä, miten keho kuormittuu, on merkitystä.
Asiakastulostemme ja -palautteiden rohkaisemina esitämme, että kehon käytöstä jokapäiväisessä elämässä kannattaa lisätä ymmärrystä ja osaamista. Tuki- ja liikuntaelimistö tarvitsee sekä tukea että liikettä. Parhaimmillaan kehon käyttöä opetettaisi jo terveystiedon ja liikunnan oppitunneilla – kuten Väinö Lehtelä ehdotti.
Malla Helenius, fysioterapeutti
040 706 4660, malla@sunergo.fi
https://vello.fi/sunergo SunErgo
Helena Pahkajärvi, työfysioterapeutti
040 549 4651, helena.pahkajarvi@valmius.fi
OmaValmius Oy, https://valmius.fi
___________________________
Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat 17.3.2026
Väinö Lehtelä, lukiolainen:
Ryhti on unohdettu terveysongelma
Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat 30.3.2026
Marja Kinnunen, toiminnanjohtaja, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry
Maija Paukkunen, puheenjohtaja, Työfysioterapeutit ry ja
Jaro Karppinen, emeritusprofessori, Oulun yliopisto:
Selkä ei tarvitse täydellistä ryhtiä
____________________________
Jos haluat keskustella ryhdistäsi tarkemmin, pääset varaamaan puolen tunnin maksuttoman ajan fysioterapeutti Malla Heleniukselle seuraavasta linkistä: Ajanvaraus Mallalle
Täydennyskoulutusta liikunnan ammattilaisille ja urheiluvalmentajille
Yhteiskunnassamme monialainen yhteistyö tarvitsee uudenlaisia keinoja ja uutta syvyyttä. Jotta yhteistyö on laadukkaampaa asiakkaiden näkökulmasta, perusasioiden tunteminen toisen ammattiryhmän alueelta puolin ja toisin nopeuttaa asiakkaan ryhtymistä ja sitoutumista omahoitoon.
Miksi olemme nyt yhteiskunnallisesti todella tärkeän asian äärellä?
- Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule Ry on Suomen vaikuttavin tuki- ja liikuntaelinterveyden asiantuntijajärjestö. Heidän mukaansa lääkärissä käydään eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi, ja samalla ne aiheuttavat eniten poissaoloja työstä. Tule Ry:n sivusto. Tule Ry:n mukaan kustannukset yhteiskunnallemme tuki- ja liikuntaelinsairauksista ovat suurimmat terveydenhuollon käynneistä. Vuosikustannus on 313 miljoonaa, kun lasketaan yhteen Kelan korvaamat sairauspoissaolot ja työeläkevakuutusyhtiöiden työkyvyttömyyseläkekustannukset!
- Työterveyslaitoksen raportissa laajan kirjallisuuskatsauksen perusteella vuonna 2019 tuki- ja liikuntaelinsairaudet eivät juuri ole vähentyneet 30 vuodessa. Kun mietimme kuinka hoitomenetelmät ovat tehneet tänä samana ajanjaksona kehityksen jättiloikan, vielä vuonna 2019 ei ole laajalla rintamalla ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn osalta tapahtunut juuri mitään tuloksellista. Työterveyslaitoksen rapotti. Entä vuoden 2019 jälkeen? Tule Ry raportoi työnantajien kustannukseksi vuonna 2022 1,5 miljardia tule-sairaspäivien vuoksi.
- Eläketurvakeskuksen mukaan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat nousseet uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisemmäksi syyksi. Kasvua vuodesta 2021 vuoteeen 2022 oli 10%.
- Hyvinvointialueet tarvitsevat tukijoukkoja selvitäkseen säästöpaineista. Lisäämällä terveyttä vähennämme sairaanhoitopalvelujen tarvetta, resurssit alkavat riittää, ja terveydenhoitoon tarvittavat kustannukset pienenevät.
Ratkaisut syntyvät tekemällä tarkoituksenmukaista työtä
Konkreettiseksi ratkaisuksi inhimillisiin ja taloudellisiin ongelmiin tarjoamme moniammatillisen yhteistyön tiivistämistä asiakkaan parhaaksi. Nyt keskiössä ovat liikunnan ammattilaiset kuten liikunnanohjaajat ja personal trainerit sekä urheiluvalmentajat. Fysioterapeutit eivät yksin riitä ratkaisemaan ennaltaehkäisyn jättimäistä tarvetta, tarvitaan apuvoimia monelta suunnalta. Fysioterapeutteja tarvitaan kipeästi perustasoa haastavampien ongelmien ratkaisussa. Varhaisen vaiheen ja ennaltaehkäisyn rintamalla tekijöitä on liian vähän. Sitojen rakentaminen eri ammattiryhmien välille vaatii työtä, ja siltoja pitkin täytyy kulkea aktiivisesti kaikkiin suuntiin. Siihen kulkijat tarvitsevat työkalut ja ohjauksen.
Koulutusta. Työkaluja käyttöön ja jälleenmyyntiin.
Terveydenhoitajat omalla koulutusohjelmallaan ja liikunnan ammattilaiset on tässä nyt kutsuttu mukaan tiimityöhön nopeiden tulosten aikaansaamiseksi. Hyvinvointialueet tarvitsevat kaiken tukensa, jotta julkinen terveydenhuolto pysyy pystyssä ja pääsee kehittymään. Vaikka tavoite on jättimäinen, pieninä paloina sitä kohti on mahdollista edetä.
Täydennyskoulutuksemme liikunnan ammattilaisille – käsittäen myös eri lajien ja kaikkien tasojen urheiluvalmentajat – tarjoaa konkreettiset menetelmät ammattilaiselle ja kaikenikäisille loppuasiakkaille kuormitusperäisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen helpottamiseksi ja ehkäisemiseksi. Tuloksista on vahva näyttö.
Varalan Urheiluopistolla koulutusohjelma 2+2+2 päivää alkaa toukokuussa. Peurungassa aloitus on kesäkuussa.
Lisätietoa koulutuksista liitteessä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot esimerkiksi yhteydenottolomakkeen kautta: Ota yhteyttä.
Mini-interventio pitkittyneen lanneselkäkivun hoidossa
Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, pohdintaa
Lääkäri-fysioterapeutti -yhteistyöllä on saatu jo vuosina 1997 – 2003 toteutetussa tieteellisesti korkeatasoisessa tutkimuksessa hämmästyttäviä tuloksia normaaliin terveyskeskuskäytäntöön verrattuna. Tutkimuksen suomenkielinen julkaisu on liitteenä, julkaisijana Lääkärilehti. Suunnittelin ja toteutin työfysioterapeutin työmenetelmän, kirjoitin menetelmäkuvauksen ja osallistuin tutkimusryhmän mukana tulospohdintaan ja tieteellisen artikkelin kirjoittamiseen, joka alempana liitteenä.
Vastaavia tutkimuksia onnistunein työmenetelmin on varmasti lukuisia tämän jälkeen, mutta laaja-alainen hyöty on jäänyt riittävästi saamatta. Menetelmäkuvauksista on usein vaikea saada yksityiskohtaista tietoa. Koulutusta tarvitaan, jotta yksityiskohdat menisivät riittävällä tasolla oikein.
Jos terveydenhuoltoa halutaan tuottavammaksi niin terveystulosten kuin taloudellisten tulosten osalta, kohtuullisten koulutusmäärärahojen kohdentaminen toimivien käytäntöjen levittämiseksi kannattaa nyt sen sijaan, että kootaan jatkuvasti uusia tutkimushankkeita. Nyt tarvitaan käytännön tekoja joita mitataan, jotta päästään arvioimaan, mihin seuraavat tutkimukset kannattaa kohdistaa. Pienillä tutkimusmenetelmien säädöillä on olennainen merkitys käytännön elämään. Aina tulisi miettiä tutkimusta suunniteltaessa, että jos tulokset ovat hyvät, miten menetelmät levitetään.
Tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämiseksi terveyskeskuslääkäri-fysioterapeutti / työterveyslääkäri-työfysioterapeutti -yhteistyön vahvistaminen kannattaa. Keskiöön kannattaa nostaa Mini-interventiotutkimuksessakin ollut asiakkaan jokapäiväisen elämän kuormittuminen tarvittavan oireisiin liittyvän omahoidon ja hoidon lisäksi. Tulosten pysyvyyttä lisäisi sujuva yhteistyö liikunnan ammattilaisten kanssa, koska kivuttomampi keho houkuttelee liikkumaan enemmän. Näin seurauksena kokonaisvaltainen terveys paranee. Valtakunnallisesti päästäisi vaikuttamaan myönteisesti kansanterveyteen.
Seuraavassa kirjoituksessa esittelen kehon kuormituksen ja oireiden välisen tutkimuksen tuloksia. Tutkimme vuosina 2013-2015 423 asiakasta, ja data oli varsin mielenkiintoista ja tukee luottamusta ennaltaehkäisyn hyödyllisyyteen.
-Helena Pahkajärvi
