Ryhti ja sen merkitys ihmiselle
Helsingin Sanomien 17.3. ja 30.3.2026 julkaistut mielipidekirjoitukset ryhdistä saivat meidät kaksi pitkän linjan fysioterapeuttia tarkastelemaan niissä esitettyjä näkemyksiä oman, yhteensä yli 60 vuoden työkokemuksemme kautta.
Kohtaamme työssämme päivittäin ihmisiä, joille istuminen, seisominen tai työskentely eri asennoissa tuntuu ylikuormittavalta tai kivuliaalta. Tässä mielessä jaamme täysin lukiolainen Väinö Lehtelän esiin nostaman huolen: ryhdin merkitys arjessa on suuri, mutta siihen kiinnitetään vähän huomiota.
Kuvat: Pitkittynyt pään kannattelu etukenossa aiheuttaa ylirasitusta niskalihaksille. Vaikka tätä ei olisi tieteelisesti todistettu, asia on helppo todentaa jo näitä kuvia tarkastelemalla. Maksuton etätapaaminen fysioterapeutti Malla Heleniukselle mahdollistaa oman tilanteesi kartoituksen, ajanvarauslinkki on artikkelin lopussa.
Keho toimii kokonaisuutena
Käsitämme hyvän ryhdin ergonomiseksi tavaksi kuormittaa kehoa. Meille kyse ei ole yhdestä oikeasta tavasta istua tai seisoa. Olennaista on ensin löytää keholle hyvä keskilinjaus, jolloin kehon vakaus helpottaa liikkeitä ja liikkumista. Nilkan asento vaikuttaa niskaan asti, ja niska yläraajoihin. Vino istumarutiini voi vääntää myös seisoma-asentoa toispuoleiseksi, jolloin kävely voi alkaa tuottaa kipua esimerkiksi toiseen lonkkaan tai polveen.
Kun keho toimii kokonaisuutena, ryhtiä ei tarvitse ylläpitää ponnistelemalla. Asiakaspalautteiden mukaan muutos tuntuu usein välittömästi: hengitys vapautuu, kipu alkaa hellittää ja olo kevenee.
Ryhtiin on mahdollista vaikuttaa – ja usein helpommin kuin ajatellaan. Esimerkiksi, jos olet istunut kumartuneena eteenpäin, liu’u tuolin perälle, anna ylävartalon nojata kevyesti selkänojaan ja pidä pää pystyssä. Tämä rentouttaa niska-hartiaseutua.
Kehotietoisuuden parantuessa ihminen oppii tunnistamaan, mikä on sopivaa kuormitusta, ja mikä ylikuormittaa.
Kuvat: Kun pää on pystyssä, niskalihakset eivät joudu kannattelemaan päätä maan vetovoimaa vastaan. Monipuolisesti paljon muitakin vinkkejä Kivuton niska-hartiaseutu –verkkokurssista, lisätietoja artikkelin lopussa.
Osaaminen tärkeää, mutta täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä
Aina ei tarvitse eikä voi olla kehon kannalta ergonomisissa asennoissa. Niiden osaaminen ja aktiivinen käyttö helpottaa kuitenkin kokemuksemme mukaan kuormitusperäisiä rasituskipuja. Toispuoleiset asennot ovat tavallisia arjessa. Mutta jos istut mielellään vinossa tai kallistuneena, vaihda välillä puolta, jotta kuormitus jakautuu tasaisemmin. Palaa usein keskiasentoon.
Tutkimus ei ole osoittanut ryhdin selittävän selkäkipua – tiedostamme tämän. Silti työssämme näemme toistuvasti, että sillä, miten keho kuormittuu, on merkitystä.
Asiakastulostemme ja -palautteiden rohkaisemina esitämme, että kehon käytöstä jokapäiväisessä elämässä kannattaa lisätä ymmärrystä ja osaamista. Tuki- ja liikuntaelimistö tarvitsee sekä tukea että liikettä. Parhaimmillaan kehon käyttöä opetettaisi jo terveystiedon ja liikunnan oppitunneilla – kuten Väinö Lehtelä ehdotti.
Malla Helenius, fysioterapeutti
040 706 4660, malla@sunergo.fi
https://vello.fi/sunergo SunErgo
Helena Pahkajärvi, työfysioterapeutti
040 549 4651, helena.pahkajarvi@valmius.fi
OmaValmius Oy, https://valmius.fi
___________________________
Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat 17.3.2026
Väinö Lehtelä, lukiolainen:
Ryhti on unohdettu terveysongelma
Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat 30.3.2026
Marja Kinnunen, toiminnanjohtaja, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry
Maija Paukkunen, puheenjohtaja, Työfysioterapeutit ry ja
Jaro Karppinen, emeritusprofessori, Oulun yliopisto:
Selkä ei tarvitse täydellistä ryhtiä
____________________________
Jos haluat keskustella ryhdistäsi tarkemmin, pääset varaamaan puolen tunnin maksuttoman ajan fysioterapeutti Malla Heleniukselle seuraavasta linkistä: Ajanvaraus Mallalle
